Rivitalon kylpyhuoneremontin suurin ero kerrostaloon voi olla osakkaan laajempi vastuu rakenteista ja LVIS-tekniikasta, mikä riippuu vahvasti yhtiöjärjestyksestä. Vaikka molemmissa asutaan taloyhtiössä, rivitaloasukkaan vastuut voivat yhtiöjärjestyksestä riippuen olla lähempänä omakotitaloasujan vastuita, mikä tuo sekä vapauksia että riskejä. Kerrostalossa yhtiön ja osakkaan välinen raja on yleensä selkeä, mutta rivitalossa se on usein taloyhtiökohtainen ja vaatii tarkempaa perehtymistä yhtiöjärjestykseen.
Paperilla prosessi näyttää samalta: remontista ilmoitetaan isännöitsijälle ja yhtiö määrää työlle valvojan. Käytännössä rivitalon remontissa joudutaan kuitenkin usein tekemään päätöksiä asioista, jotka kerrostalossa kuuluvat yleensä yhtiön vastuulle.
Kerrostalossa taloyhtiö vastaa lähes poikkeuksetta kantavista rakenteista, välipohjista ja vesieristyksestä. Osakkaan tontti on selkeä: hän vastaa pinnoista ja kalusteista. Rivitalossa tämä jako ei ole yhtä mustavalkoinen, ja yhtiöjärjestys nousee avainasemaan.
Rakenteet ja perustukset: Rivitaloissa, erityisesti vanhemmissa, on usein maanvarainen laatta. Jos remontin yhteydessä paljastuu kosteutta laatan alla tai salaojitusongelmia, vastuu korjauksista kuuluu yleensä taloyhtiölle, mutta yhtiöjärjestyksestä riippuen se voi kaatua osittain tai kokonaan osakkaalle. Kerrostalossa asukas ei koskaan joudu miettimään perustusten kuntoa. Tämä on merkittävin yksittäinen riski ja potentiaalinen piilokulu rivitalon kylpyhuoneremontissa.
Vesi- ja viemäriputket: Kerrostalossa yhtiö vastaa pystysuuntaisista linjaviemäreistä. Rivitalossa osakkaan vastuulle saattaa kuulua huoneiston alla kulkevat vaakaviemärit aina tontin rajalle asti. Jos vanha valurautaviemäri halkeaa lattian alla, muuttuu kylpyhuoneremontti hetkessä laajaksi ja kalliiksi LVIS-työksi, jonka kustannukset voivat yllättää. Taloyhtiön ja osakkaan remonttivastuut on syytä tuntea tarkasti.
Ilmanvaihto: Siinä missä kerrostaloissa on yleensä keskitetty ilmanvaihtojärjestelmä, rivitaloasunnoissa on usein oma, huoneistokohtainen ilmanvaihtokone tai huippuimuri. Tämä antaa osakkaalle vapauden parantaa ilmanvaihtoa remontin yhteydessä, mutta samalla vastuu laitteen toiminnasta ja huollosta on hänellä itsellään.
Molempiin asuntoihin vaaditaan remontti-ilmoitus taloyhtiölle, kun kosketaan vesieristeisiin, viemäröintiin, vesijohtoihin, sähköihin tai kantaviin rakenteisiin. Rivitalossa ilmoituksen liitteenä olevat suunnitelmat voivat kuitenkin olla huomattavasti laajempia.
Esimerkiksi lattiakaivon siirtäminen kerrostalossa on lähes mahdotonta, koska se vaatisi muutoksia yhtiön vastuulla olevaan välipohjarakenteeseen. Rivitalon maanvaraisen laatan tapauksessa yhtiö voi antaa luvan siirtää kaivoa, kunhan osakas ottaa vastuun kaikista kustannuksista ja riskeistä. Tämä antaa suunnittelulle vapautta, mutta vaatii ammattitaitoisen suunnittelijan ja toteuttajan varmistamaan, että kaadot ja putkivedot tehdään oikein.
Taloyhtiön valvojan rooli korostuu rivitalossa. Valvoja varmistaa, että myös osakkaan vastuulla tehtävät, mutta yhtiön rakenteisiin vaikuttavat työt tehdään määräysten mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi laatan piikkaus uusien putkivetojen tieltä tai muutokset ulkoseinän rakenteeseen.
Rivitalon sijainti maan tasalla tuo remontin arkeen konkreettisia helpotuksia verrattuna kerrostalon ylempiin kerroksiin.
Peruslähtökohdiltaan itse kylpyhuoneen laatoituksen ja kalustamisen hinta on sama asumismuodosta riippumatta. Rivitalon piilevät riskit voivat kuitenkin nostaa kylpyhuoneremontin hintaa merkittävästi.
Yksi suurimmista taloudellisista riskeistä liittyy maanvaraisen laatan alta löytyviin ongelmiin. Jos purkutöiden yhteydessä havaitaan kosteusvaurio, joka on peräisin maaperästä tai rikkoutuneesta salaojituksesta, edessä on laaja ja kallis korjausurakka. Myös lattian alla kulkevien vanhojen viemäriputkien uusiminen on merkittävä lisäkustannus, jota kerrostalo-osakas ei yleensä kohtaa.
Toinen mahdollinen lisäkulu voi liittyä ulkoseinän rakenteisiin. Jos kylpyhuoneen ulkoseinässä havaitaan puutteita eristyksessä tai höyrynsulussa, niiden korjaaminen remontin yhteydessä on järkevää, mutta se lisää kustannuksia. Kerrostalossa ulkoseinät ovat poikkeuksetta yhtiön vastuulla.
Kylpyhuoneremontti on merkittävä investointi, mutta verotus voi keventää taakkaa kotitalousvähennyksen avulla. Hallituksen esityksen mukaan kotitalousvähennystä on tarkoitus korottaa väliaikaisesti vuosille 2026 ja 2027. Jos ehdotus hyväksytään, korotuksen myötä voisit vähentää ennakkoperintärekisteriin kuuluvalta yritykseltä ostetun remonttityön kustannuksista 40 % työn osuudesta. Vähennyksen enimmäismäärä olisi 2 100 euroa henkilöä kohden, eli puolisoiden kanssa yhteensä jopa 4 200 euroa vuodessa. Omavastuu pysyisi 150 eurossa vuodessa henkilöä kohden.
Ehdotettu korotus tarjoaisi erinomaisen kannustimen ajoittaa pitkään suunniteltu rivitalon kylpyhuoneremontti lähitulevaisuuteen. On kuitenkin tärkeää huomioida, että lakimuutos vaatii vielä eduskunnan lopullisen hyväksynnän. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan takautuvasti 1.1.2026 alkaen.
