Ilmanvaihtokanavien puhdistus taloyhtiössä on tärkeää paloturvallisuuden, sisäilman laadun ja energiatehokkuuden vuoksi. Vaikka tarkkaa lakisääteistä puhdistusväliä ei enää ole, viranomaisten suositus asuinrakennuksille on noin 10 vuoden välein. Tarve voi kuitenkin vaihdella esimerkiksi remonttien tai sijainnin mukaan.
Pelastuslain mukaan taloyhtiön on huolehdittava, että ilmanvaihtojärjestelmä on riittävän puhdas eikä aiheuta palovaaraa. Tämä tarkoittaa, että vastuu on siirtynyt säännöistä tilannekohtaiseen harkintaan, ja hallituksen sekä isännöitsijän on arvioitava puhdistustarve.
Ilmanvaihdon nuohous ei ole mikään turha läpihuutojuttu, joka tehdään vain lain kirjaimen vuoksi. Puhdistamaton järjestelmä on riski niin asukkaiden terveydelle, paloturvallisuudelle kuin talon rakenteillekin. Homma on vähän kuin auton öljynvaihto: sen voi jättää tekemättä, mutta ennemmin tai myöhemmin se kostautuu kalliisti.
1. Paloturvallisuus – rasva on yllättävän tehokas polttoaine
Tämä on se lakisääteinen syy, ja hyvästä syystä. Erityisesti keittiöiden poistokanaviin kertyy vuosien varrella rasvaa ja likaa. Jos liedellä syttyy pienikin palo, liekit voivat imaista itsensä kanavistoon. Rasvainen kanava toimii kuin sytytyslanka, levittäen palon hetkessä rakenteisiin ja muihin asuntoihin. Säännöllinen puhdistus katkaisee tämän riskialttiin ketjun.
2. Sisäilman laatu – sitä ilmaa, jota hengität joka päivä
Kanaviin kertyy pölyä, siitepölyä, katupölyä, mikrobeja ja muita epäpuhtauksia. Kun järjestelmä on tukossa, se ei ainoastaan poista huonoa ilmaa tehottomasti, vaan se voi myös puhaltaa tätä tunkkaista ja likaista ilmaa takaisin huoneistoon. Oireina voi olla asukkaiden jatkuva väsymys, päänsärky, allergiat ja hengitystieoireet. Puhtaat kanavat ovat perusedellytys terveelliselle asumiselle.
3. Energiatehokkuus ja toimivuus – tukossa oleva järjestelmä syö sähköä
Kun kanavat ja suodattimet ovat likaiset, ilmanvaihtokone joutuu tekemään tuplasti töitä saadakseen ilman liikkumaan. Tämä nostaa sähkönkulutusta ja kuluttaa laitteistoa turhaan. Lisäksi ilmanvaihto voi mennä epätasapainoon: jossain asunnossa vetää, kun taas toisessa ilma ei vaihdu lainkaan. Tämä voi aiheuttaa kosteuden tiivistymistä vääriin paikkoihin ja pahimmillaan edistää kosteusvaurioiden syntyä.
Kuten todettu, kiveen hakattua sääntöä ei ole. Pelastuslaki velvoittaa taloyhtiötä huolehtimaan paloturvallisuudesta, ja tähän kuuluu ilmanvaihtokanavien puhdistus tarpeen mukaan. Alan ammattilaisten ja pelastusviranomaisten yleinen suositus asuinrakennuksille on edelleen noin 10 vuoden puhdistusväli.
On kuitenkin tilanteita, joissa kanavat on syytä putsata useammin:
Kanavien puhdistuksen lisäksi on ehdottoman tärkeää muistaa ilmanvaihtokoneen suodattimien säännöllinen vaihto. Likaiset suodattimet heikentävät ilmanlaatua ja rasittavat konetta. Suositeltu vaihtoväli on yleensä 6–12 kuukautta, riippuen sijainnista ja ilman epäpuhtauksista. Tämä on pieni, mutta merkittävä teko sisäilman ja järjestelmän hyvinvoinnin kannalta.
Puhdistusprojektin kesto riippuu luonnollisesti talon koosta ja ilmanvaihtojärjestelmän laajuudesta. Yksittäisessä asunnossa työ vie yleensä muutaman tunnin. Koko taloyhtiön urakka aikataulutetaan huoneisto kerrallaan.
Tarkka aikataulu selviää aina urakoitsijan kanssa tehtävässä suunnitelmassa, ja siitä tiedotetaan asukkaille hyvissä ajoin.
Yksittäinen asukas voi ja hänen tuleekin puhdistaa säännöllisesti oman asuntonsa ilmanvaihtoventtiilien näkyvät pinnat sekä pestä liesikuvun rasvasuodatin. Itse kanaviston puhdistaminen on kuitenkin työ, joka tulee jättää ammattilaisille, erityisesti taloyhtiössä.
Syitä tähän on useita:
Ilmanvaihtokanavien puhdistus on taloyhtiössä suunniteltu projekti, joka vaatii hyvää viestintää ja ammattitaitoisen tekijän. Yleensä prosessi etenee seuraavasti:
Hinta riippuu monesta tekijästä, kuten rakennuksen koosta, huoneistojen määrästä, ilmanvaihtojärjestelmän tyypistä ja kanaviston rakenteesta. Hintaan vaikuttaa myös se, sisältyykö urakkaan pelkkä puhdistus vai myös ilmamäärien mittaus ja säätö (joka kannattaa aina tehdä).
Tässä muutama suuntaa-antava hintaesimerkki, jotta saat käsityksen kustannuksista:
Tarkan hinnan saa vain pyytämällä tarjouksia alan yrityksiltä.
Asia on asunto-osakeyhtiölain mukaan selvä: ilmanvaihtojärjestelmä on osa kiinteistön perusjärjestelmiä, joten sen kunnossapito kuuluu taloyhtiölle. Kustannukset katetaan kaikkien osakkaiden maksamilla hoitovastikkeilla.
Osakkaan vastuulle jäävät vain oman huoneiston näkyvät osat:
Jos kaipaat apua taloyhtiön muiden remonttien suunnittelussa ja hallinnoinnissa, tutustu isännöitsijän oppaaseemme. Vaikka emme itse tee IV-puhdistuksia, ymmärrämme taloyhtiöiden remonttien kokonaisuuden ja autamme mielellämme muissa korjausrakentamisen hankkeissa. Suhtaudumme kaikkeen tekemiseen samalla pieteetillä, ja siksi myönnämme kaikelle työllemme, kuten huoneistoremonteille, kahden vuoden takuun – se on meidän lupauksemme laadusta.
Voit laskea alustavan hinnan tuleville remonteille kätevällä remonttilaskurillamme tai tutustua rahoitusvaihtoehtoihin.
Ei voi. Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiöllä on oikeus päästä huoneistoon suorittamaan yhtiön vastuulla olevia kunnossapitotöitä. Kieltäytyminen voi johtaa osakkaan korvausvastuuseen, jos järjestelmän toimimattomuudesta aiheutuu myöhemmin vahinkoa.
Hinta riippuu rakennuksen koosta, huoneistojen määrästä ja ilmanvaihtojärjestelmän tyypistä. Pienessä rivitalossa puhutaan usein noin 1000–2000 eurosta, kun taas suuressa kerrostalossa hinta voi olla 5000 euroa tai enemmän. Tarkan hinnan saa vain pyytämällä tarjouksia alan yrityksiltä.
Se ei ole lakisääteisesti pakollista, mutta erittäin vahvasti suositeltavaa. Puhdistus muuttaa kanavien ilmanvastusta, jolloin järjestelmän tasapaino järkkyy. Ilman säätöä työ jää puolitiehen, ja ilmanvaihto ei toimi optimaalisesti. Ammattitaitoinen urakoitsija sisällyttää säädön aina tarjoukseensa.
